Siinä se taas hujahti neljä viikkoa niin, ettei ehtinyt kissaa sanoa. Kuvittelin, että lomalla ehdin postailla kuulumisia tiheään tahtiin, mutta enpäs sitten ehtinytkään. Tai jaksanut. Tai muistanut. Ensimmäisen viikon energiapiikki romahti toisen viikon totaaliseen uupumukseen. En jaksanut liikkua enkä tehdä yhtään enempää kuin pakolliset hommat. Illalla nuokuttiin miehen kanssa molemmat jo yhdeksältä ihan valmiina nukkumaan. Käytiin me sentään lasten kanssa Korkeasaaressa, mutta siihen ne aktiviteetit sitten loppuivat.

Toisen viikon loppupuolella alkoi väsymys helpottaa ja pääsi jo lomafiiliksiin. Urheilut jäi muutamaan juoksulenkkiin koiran kanssa eikä tehty edes isompia reissuja. Hengailtiin vaan rennosti kotona ja lähialueilla. Kerran päästiin jopa miehen kanssa kaksin ulos. Käytiin Vaakahuoneella syömässä ja kuuntelemassa Sami Saarta. Oli kyllä mahtava keikka! Soittivat koko illan. Yhden viinipullon (ja parin muun drinksun) jälkeen sain jopa miehenkin tanssilattialle. Enpä muista millon meillä ois ollut yhtä hauskaa.

Sami Saari yhtyeineen Vaakahuoneen Paviljongilla

Mun viimisellä lomaviikolla hyörittiin sitten metsissä mustikoiden ja kanttarellien perässä. Mä voisin olla tuolla metsissä ihan päivät läpeensä. Metsän tuoksu tähän aikaan vuodesta on vaan niin ihana!

Aah, kanttarelleja! Näistä on tehty jo muutamat sienileivät iltapalaksi. Niin namia!

 

Anopilta saatiin punaherukoita, jotka keitin mehuksi, ja vähän lisää mustikoita. Onneksi oli pikku apulaiset mukana perkaamassa, kun mies roudas pihalla klapeja kärrystä pinoihin.

Syömiset ja juomiset lähti taas silleen perinteisesti vähän lapasesta sen jälkeen kun mies jäi lomalle. Päivät meni ihan ok, mut iltasin piti aina ottaa lasi tai kaks viiniä ja vähän jotain herkkua kaveriksi. Ekan viikon jälkeen paino jopa vähän tipahti, mutta nyt ollaan taas turvallisesti siellä missä ennen lomaakin. Ikävästi ei vaan meinaa saada herkkuputkea katkeemaan millään. Kaipa se tästä palautuu, kun ateriarytmi normalisoituu töiden myötä.

Viikonloppuna aloin taas tehdä Piukat Paikat sivuston treenihaastetta. Saa nähdä miten pitkälle nyt elokuussa pääsen. Keväällä nuo loppuivat aina aika lyhyeen.

Thaiboxingissa en ole käynyt yhtään. Siihen otin ihan tietoisesti tauon, kun kk-kortti meni vanhaksi heinäkuun alussa. Ensi viikolla on lapsilla uimakoulu joka ilta, joten silloinkaan en pääse treenailemaan, mutta elokuun puolen välin jälkeen ois taas tarkotus palata salille.

Keleistä en sano mitään. Loma on aina loma ja loman jälkeen paluu arkeen tuntuu aina hyvältä. Mä olen syksyihminen ja taas täynnä intoa (ehkä kaiken muun kuin ansiotyöni suhteen). Eräs tuttu on osuvasti sanonut että syksy on ihmisen parasta aikaa. Näin se on. :)

Taas mennään!