Ei nyt oikein tämä vuosi ole alkanut kovin hyvin. Heti ensimmäiset päivät olivat vähän nihkeitä eikä tahti oikein ole parantunut.

Keittiöremontti on pahasti kesken edelleen. Lattiaa jouduttiin kuivaamaan kaksi viikkoa ja nyt joudutaan ainakin viikko odottamaan, että timpuri ehtii paikalle purkamaan loppu lattia ja asentamaan uutta. Osa alakaapeista menee uusiksi, joten ollaan päädytty vaihtamaan ovet kaikista kaapistoista. Tämän viikonlopun urakka on ollut tarjousten hakeminen. Kyllä on hankalaa hommaa sekin. Ovet pitää hommata mittatilaustyönä, kun eivät ole mitään standardikokoa ja ainakin siommat firmat haluaisivat mieluusti myydä meille koko keittiön pelottelemalla hankaluuksilla mitä voi tulla pelkkien ovien vaihdolla.

Kotona olen ihan hermoraunio, kun kaikki on täällä sotkussa niin hankalaa. Tuntuu, että yhden voileivän tekoon voi saada kulumaan vartin kun joutuu kiertämään talon kolmeen kertaan, että löytää kaikki tarvittavat tavarat.

Olen ollut tosi väsynyt enkä ole oikein jaksanut liikkua kunnolla. Koko tammikuun aikana tein kaksi juoksulenkkiä. Takareisi vaivaa edelleen eikä oikein anna juosta. Hiihtämään taisin päästä kolme kertaa. Nyt on lumet taas mennyttä. Pikkujumppaa olen tehnyt lähes päivittäin Piukat paikat -treenihaasteen muodossa ja muutaman venyttelyn ja kehonhuoltotunnin Yoogaian ohjelmistosta. Nyt maksoin vuoden treenit Yoogaialle että tulisi edes jotain tehtyä.

Mun piti palata tällä viikolla thaiboxingiin, mutta kuulinkin, että thaikut irtaantuvat omaksi seurakseen irti Mentorista ja sali muuttaa mun kannaltani ihan väärään suuntaan. Treenit taitavat nyt jäädä tähän, ainakin tältä erää. Tiedän, että mun ei vaan sitten tule lähdettyä treenaamaan, kun tulee se vähänkin vaikeampi hetki, jos kulkeminen salille on vähänkin hankalaa.

Huomaan, että syömiset alkaa taas karata käsistä, kun olen väsynyt ja stressaantunut. Tänään ruoan valmistuminen kesti liian kauan ja ehdin nappailla pari riviä suklaata jääkaapista. Ekat palat maistui tosi hyvältä, mutta sitten huomasin, että syön vaikkei se suklaa maistu enää oikein miltään. Iltapalaksi tehtiin lasten kanssa mustikkakukkoa kermavaahdolla. Tässä loppuillasta ehti tulla uudestaan nälkä ja söin ison palan ihan valkoista juustoleipää ja päälle taas pari riviä suklaata - vaikkei mun oikeestaan edes enää tehnyt mieli. Nyt on tosi ällö olo. Ihanaa, kun huomenna on maanantai ja helmikuun alku. Ehkä tämä helmikuuu onkin ihan Helmi kuu.

I